Tiesitkö, että suurin osa aivoistamme on tarkoitettu liikunnan ohjaamiseen?
Liikunta on aivojesi omaa kieltä, iloitse niistä ja anna niiden tehdä työtä! Liikunta on hyvin pitkälle muovannut elimistömme toiminnot sellaisiksi kuin ne nykypäivänä ovat. Ongelmat alkavat, kun lihakset, aivopolut ja selkärangan refleksiradat laiskistuvat ja heikkenevät käyttämättömyydestä. Älä anna kehosi rapistua!
Vihdin Uutisissa kirjoitettiin 8.4.2012 lisääntyneistä sairauspoissaoloista kunnassa. Pääosin poissaoloja aiheutti tuki- ja liikuntaelinsairaudet, peräti 42% sairauspoissaoloista! Ja tämä ilmiö toistuu koko maassamme. Kun meitä ei enää uhkaa vakavat tartuntataudit, olemme löytäneet uuden tavan sairastuttaa itsemme. Odottavatko ihmiset siis rokotusta elintapasairauksia vastaan?
Liikunnan merkitys kansanterveysriskien ennaltaehkäisyssä pitäisikin nostaa merkittävästi esille. Liikunnan avulla voitaisiin ehkäistä tuki- ja liikuntaelin sairauksia, verenkiertoelimistön sairauksia sekä tyypin 2 diabetestä.
Liikunnan terveyttä edistävät vaikutukset ovat varsin merkittävät ja pysyäkseen työ- ja toimintakykyisenä, jokainen keho tarvitsee riittävästi rasitusta, huoltoa ja lepoa.
Terveyttä edistävä ja ehkäisevä liikunta auttaa painonhallinnassa ja liikuntaa harrastavat sairastuvat myös harvemmin masennukseen.
Liikunta vahvistaa sydäntä ja tehostaa sydämen toimintaa, parantaa hengityselimistön tehoa, nostaa hyvän HDL-kolesterolin tasoa, vaikuttaa positiivisesti veren insuliinipitoisuuteen, parantaa rasva-aineenvaihduntaa, vähentää iän myötä tapahtuvaa nivelten kulumista, lihasten veltostumista ja rappeutumista sekä vahvistaa luustoa sekä kehon sidekudoksia.
Se mitä teet harvoin, ei ole niin merkityksellinen, kuin se mitä teet usein. Kerrytä siis arkiaktiivisuuttasi, lisää siihen sopivasti kestävyyskuntoa kohottavaa liikunta, harjoituta myös lihaskuntoasi, tasapainoasi ja liikkuvuuttasi.
Tärkeintä olisi liikkua paljon ja monipuolisesti, mutta ei hampaat irvessä!
Liikunnallista kevättä toivottaa Mari & Velu FeelGood Trainersista!