Maailmalla vellonut triathlonbuumi on vallannut myös Suomen. Vuonna 1983 ensimmäisen kerran järjestetty Joroisten Finntriathlon myytiin maanantaina loppuun vain 22 tuntia ilmoittautumisen aukeamisen jälkeen. Paikkoja puolimatkalle oli 1300 ja jonossa on jo 200 innokasta lajin harrastajaa.
Puolimatka koostuu uinnista 1,9km, pyöräilystä 90 km sekä juoksusta 21km. Mukaan lähtee niin kansainvälisiä triathlonhuippuja kuin ihan tavallisia itseään vastaan taistelevia kuntoilijoita (kuten minä). Pikamatkalle (uinti 400m, pyöräily 20km ja juoksu 5km) on vielä paikkoja tarjolla, jos innostut haastamaan itsesi.
Ensimmäisen hullun ajatuksen lajista sain 2010 syksyllä, joka johti kuopuksen äitiysloman hyödyntämisen harjoitteluun. Äitienpäivälahjaksi sain mieheltäni rakkaan bianchini, jonka kanssa pääsin tutustumaan kestävyyslajien kuninkuuslajiin kesällä 2011 Joroisissa.
Räjähdysmäinen suosion kasvu on johtanut siihen, että nopeat vievät paikat. Ja yksi näistä paikoista on nyt varattu juuri minulle ensi kesäksi. Suuri kiitos menee taas miehelleni, joka ahkerasti ja armottomasti jaksoi netissä tuota paikkaa minulle metsästää.
Eli 17.- 19.7. 2014 suuntana on Joroinen. Tavoitteena on ensin kannustaa miestäni, joka osallistuu pikamatkalle sekä tietenkin sitten tuo oma matkani, jonka aloitan 1,9 km uinti osuudella, päälle 90 km pyöräilyä (toivottavasti auringon paisteessa) sekä tavoitteena jaksaa vielä juosta (tai edes jotenkin omin jaloin edetä) 21 km. Henkinen valmistautuminen taistoon on alkanut. Viime vuoden tulosten perusteella oman ikäluokkani naiset ovat käyttäneet aikaa tuohon matkaan 5.26 – 8.42 tuntia. Joten jotakin tuolta väliltä sitten…
Nyt on myöhäistä houkutella kaveria mukaan, treeniseuraksi kylläkin! Ellei joku muukin onnistunut saamaan paikan… Saa nähdä miten aikatauluun mahtuu fysioterapiaopinnot, työt, perheen pyöritys, kotia en varmaan hoida ensivuonna(kaan), parisuhde (hoituu varmaan parhaiten yhteislenkeillä ja yhteisillä anatomian opinnoilla, koska toinen opiskelee fysioterapiaa ja toinen osteopatiaa) niin ja ne terveyden edistämisen opinnot…
Luulen, että määrän sijasta avainsana on laatu. Ja toiseksi tärkeintähän tässä on oman elämän laatu ja mielekkyys. Käyttämätön rauta ruostuu ja vierivä kivi ei sammaloidu….Tai jotain sellaista. Pysykää Liikkeessä!!!