Pilatestietoutta

Pilateksen historiaa

Pilates on saksalaisen Joseph Pilateksen (s. 1883) 1900-luvun alussa kehittämä kehonhallintamenetelmä. Joseph kehitti aluksi matolla tehtävän harjoitussarjan, jossa hän yhdisteli itämaisia taistelulajeja, joogaa ja kehonrakennusta. Menetelmää hän testasi tovereillaan mm. ollessaan 1. maailmansodan aikana vankina Englannissa.

Varsinainen pilatesmenetelmä kehittyi 1920-luvulla, kun Joseph perusti vaimonsa Claran kanssa studion New Yorkiin. Pilates levisi Contrology-nimellä ensin nyrkkeilijöiden ja tanssijoiden keskuudessa. Vasta Josephin kuoltua metodi alkoi kehittyä sen siirtyessä muutamalle New Yorkin studiossa työskenneelle ohjaajalle. Ohjaajat kehittivät metodia kukin omalla tavallaan ja loivat erilaisia pilateksen suuntauksia – pohjana kuitenkin Joseph Pilateksen luomat harjoittelun periaatteet.

Vasta 1970-luvun jälkeen menetelmä laajentui eri urheilulajien oheisharjoitteluksi, sekä kuntoilevan väestön keskuuteen. Nykyisin pilatesta opetetaan kaikkialla maailmassa ja se on vakiintunut erinomaisena kehoa haastavana tekniikkana ja mieltä rauhoittavana metodina myös Suomessa.

Pilateksen kuusi keskeistä periaatetta

Kehonhallintaharjoittelu on pilatesta vasta kun kaikki keskeiset periaatteet nivoutuvat toisiinsa. Harjoittelu on haastavaa, mutta onnistuessaan hyvin palkitsevaa.

Pilateksen kuusi keskeistä periaatetta

1. Hallinta
Koko Josef Pilateksen luoma menetelmä perustuu tavoitteeseen kehon hyvästä hallinnasta. Tavoitteena on luoda vahva, vakaa ja hyvin toimiva keho. Kehon hallintaa on hyvä tasapainon hallinta, eri kehonosien hallinta suhteessa toisen kehonosan liikkeeseen, liikkeen nopeuden ja suunnan hallinta, sekä ulkoisten tekijöiden aiheuttamien muutosten hallinta (esim. liikunta-alusta, ulkoiset vastustajat jne.)

2. Keskittyminen
Kehon hallinnan harjoittaminen vaatii aina myös hyvää keskittymistä. Pilatesharjoitusten tarkoituksena on oppia suorittamaan liikkeet mahdollisimman puhtaasti. Jotta liikkeiden puhtaus toteutuu, on keskityttävä kuuntelemaan omaa kehoaan ja tuntemuksiaan. Keskittymisen myötä oma kehollisuuden tunteminen helpottuu ja liikkeiden suorittaminen muuttuu tarkemmaksi. Keskittymistä helpottaa rauha ja hiljaisuus tunnilla.

3. Keskittäminen – Keskustan käyttö – Pilates Power House
Pilatesmenetelmässä keskivartalon lihakset aktivoidaan aina ennen liikkeen suoritusta. Aktivoinnissa käytetään syvien ja pinnallisten vatsalihasten lisäksi palleaa, joka tulee tehokkaasti käyttöön lateraalihengityksen myötä. Pallea on katto, lantionpohja lattia, vinot ja suorat vatsalihakset ovat ulkoseinä ja syvät poikittaiset vatsalihakset ovat sisäseinät. Talolla on vahvat peruspilarit (syvät lihakset), jotka kannattelevat raskaampaa kalustoa; niveliä, nikamien asentoa, ulkoisia lihasryhmiä ja niihin kohdistuvaa, ulkoapäin tulevaa voimaa, vauhtia ja painetta.

4. Hengitys
Pilatesmenetelmässä hengitetään ns. lateraalihengitystä, joka tukee liikettä ja tekee liikkestä virtaavan. Sisäänhengityksen myötä laajeneville keuhkoille annetaan tilaa levittämällä rintakehää sivuille ja keuhkojen takaosaan. Uloshengityksen aikana vedetään vatsaa sisään ja ylöspäin, jolloin kehon keskusta aktivoituu ja stabiloituu. Hyvä lateraalihengitys huolehtii myös maitohapon poistosta ja lihaksen hapettamisesta liikesuorituksen aikana.

5. Tarkkuus
Pilatesliikkeet tehdään vahvasti, virtaavasti ja puhtaasti. Tarkkuus toteutuu puhtaissa asennoissa, liikkeen ajoituksessa, rytmissä ja tekniikassa. Jokaiseen liikkeeseen ja liikesarjaan valmistaudeutaan huolellisesti keskittyen, joka varmistaa mahdollisimman tarkan liikesuorituksen. Tarkkuuteen päästään liikkeiden harjoittelun, toistojen ja tuttuuden kautta.

6. Virtaus
Liikkeen virtaus ja tempo muodostuu hengityksen rytmistä. Yksittäinen liike tehdään virtaavasti ilman pysähdystä. Liike alkaa alkuasennosta ja päättyy selkeästi loppuasentoon. Koko tunnin virtaavuus syntyy, kun liikkeet tehdään virtaavana sarjana ilman katkoksia; edellisen liikkeen loppuasento on seuraavan alkuasento.

Pilateksen tavoitteet

Pilatesharjoittelun tavoitteina on tuoda kehoon notkeutta, liikkuvuutta ja voimaa, sekä löytää selkärangan ja koko kehon oikea – neutraali asento. Asento löytyy vakauttamalla lantiota ja oppimalla hallitsemaan lapojen, jalkojen ja pään asentoa kehon tukivoimapisteitä ja toisaalta rentoutta hyödyntämällä.

Pilateksen liikkeiden oppimisen myötä oppilas alkaa itse tulla yhä tietoisemmaksi kehonsa liikkeistä, asennoista ja niiden hallinnasta. Kehon sisäinen liike/asentotunto eli proprioseptiikka alkaa kehittyä liikkeiden hyvin tarkan opettelun ja toistojen jälkeen, kerta kerralta yhä paremmin hallittavaksi.

Neutraalin asennon havaitseminen, tiedostaminen ja linjaus, kehon tukivoimapisteiden hyödyntäminen ja lantion hallinta tulevat pikkuhiljaa osaksi jokapäiväistä elämää. Oppilas saattaa huomata, kuinka kauan jatkuneet selkä-, pää-,niska-ja hartiakivut häviävät vähitellen. Paino saattaa laskea ja vyötärö kaventua. Lihakset saavat lisää pituutta, muotoa, liikkuvuutta ja voimaa.