p>Auringon paisteessa pulahdettiin Valvatuksen veteen 1,9 km uintiin. Uimalasit olin onnistunut unohtamaan uimavarusteista, Velu joutui lähteä laseja etsimään. Vaihtokassien pakkaus on oma lajinsa. Uintimatka meni hyvin, hieman oli jopa kuuma märkäpuvussa uidessa. Rannassa märkäpuku ja vaihto pyöräilyyn. Pyöräilymatka (90 km) sujui mukavasti, koetin juoda ja tankata geeleillä. Aurinko paahtoi ja vastaan tuli hulppeita triathlon pyöriä kovaa vauhtia (miehet lähtivät matkaan aiemmin, ja nopeimmat olivat käyneet jo kääntymässä Rantasalmella). Koetin polkea sen verran rauhallisesti, ettei jalat ala krampata. Tavoitteena oli, että juoksuun vaihtaessa olo on vielä hyvä. Juoksukenkiä pukiessa vielä tuntuikin hyvälle. Juoksun alkaessa jalat muuttui pökkelöiksi, ja pohdin kyllä miten kummasta 21 km tönköillä jaloilla juostaan. No, ei sillä kyllä ollutkaan mitään tekemistä juoksun kanssa. Ensimmäinen 7 km kierros oli karmiva. Merisuola maistui uskomattoman hyvälle ja kohokohtia olivat kylmät vesisuihkut! Toinen kierros sujui paremmin, joten uskalsin jo toivoa selviytyväni… 15 km alkoi pistää polveen, loppumatka olikin elämäni karmeimmat 6 km. Maalissa ei paljon tuuleteltu, ihan heti en muista tunteeni niin suurta kipua etureisissä. Jokseenkin kyllä äärettömän helpottunut, että urakka oli ohi. Lidl recovering Arealta kasasin syömistä enemmän kuin jaksoin syödä. Suihkussa vielä kirpaisi, muutama hiertymä oli matkalla tullut. Ehkä mietin vielä haluanko lähteä ensi kesänä tavoittelemaan parempaa aikaa, vai keksinkö jotain parempaa tekemistä. Itse tapahtuma on loistava! Puolimatkalla lähtijöitä oli 1400. Järjestelyt toimivat loistavasti ja talkootyössä on valtava määrä porukkaa järjestämässä todella upeaa viikonloppua hulluille ihmisille. Suuresta väkimäärästä huolimatta näimme kaikki mukana olevat tutut, ystävät ja naapurit. Hauskaa oli, että mukana oli entisiä naapureita sekä nykyisiä naapureita. Naapurin tytöt juoksivat isänsä kanssa vierellä ja kannustivat kovasti juoksussa. Pitkä päivä oli myös Velulla odotella minua. Kiitos Joroinen ja Velu, joka taas kerran kannusti minua toteuttamaan jotain hullua (sekä osallistui itsekin ensimmäistä kertaa pikamatkalle). Nyt vaihdan märkäpuvun bikineihin ja siirryn Pärnun rannalle lomailemaan :)
