Ensimmäisen kerran järjestetty Giro d’Espoo kokosi 1506 pyöräilijää nauttimaan aurinkoisesta 111km mittaisesta matkasta. Sää suosi tapahtumaa eikä vastatuulesta ollut haittaa. Intohimoisina pyöräilyn ystävinä minä ja mieheni otimme osaa tapahtumaan. Oikeastaan sain tämän tapahtuman ikäänkuin äitienpäivä lahjaksi…Tämä äiti osaa arvostaa omaa aikaa liikunnan merkeissä. Sovittiin, että yhtä matkaa poljetaan ja vauhdin määrään minä. Mikä oli aika huvittavaa, sillä oma aika tavoiteeni oli 4 tuntia ja mieheni 3t 45min.
Kevään pisin pyörälenkki on ollut 74km, joten kyllähän sitä kovasti mietin mille tuo 111km mahtaa tuntua. Edellisen päivän olin Bailamama ohjaaja koulutuksessa fiilistellen ja keikistellen sekä lantiopohjalihaksia treenaillen. Sunnuntai aamupäivällä Espoo kuhisi miehiä, mietin kuinka tuon oman uljaan Shrekkini olemus kestää kanssani polkemisen kun adrenaliini isketään kehiin…Miehillä tuo kilpavietti on aavistus meitä naisia suurempi! Vaikka kyseessä olikin kuntourheilu tapahtuma (lukuunottamatta 73 miestä, jotka polkivat miesten kilpasarjassa) tuo pelkkä numerolapun selkään kiinnitys saa useamman miehen valitsemaan sittenkin sen nopeamman ryhmän, jonka mukaan lähtee miehisyyttään testaamaan. Ja näin naisen näkökulmasta voin kertoa, että 50km ne vetävätkin, sitten alkaa tuntua…70km kohdilla alkaa tuntua jo tosi pahalle… Loppu on pelkkää tuskaa.
Meidän kohdalla liikkelle lähdettiin 30 ryhmässä, mikä tarkoittaa sitä että ryhmä polkee 30km/h keskivauhdilla. Ryhmässä ajaminen on hieman helpompaa kuin yksin polkeminen ja siksipä voikin valita hieman (huom.hieman) nopeamman ryhmän kuin oma normaalivauhti. Vauhti oli juuri sopiva, ei tuntunut pahalle, fiilis oli hyvä ja polkeminen oli juuri niin nautinnollista kuin se parhaimmillaan on. Ja koko tuon matkan minua seurasi komea mies uljaalla mustalla pyörällään, muistaen kehua kuinka hyvältä näytän! Matkan varrella oli kolme huoltopistettä, missä tarjoiltiin banaania, rusinaa, suolakurkkua sekä urheilujuomaa ja tietenkin wc:t. Me tyydyttiin yhteen taukoon 69km kohdalla Veikkolassa. Juomapullot täytettiin ja pyöräilypaidan taskut oli täytetty energiageeleillä.
Reitti oli upeilla maalaismaisemilla varustettu. Espoon lisäksi poljettiin Masalan ja Veikkolan läpi sekä Bodomjärven ympäri. Mukana oli mukavia mäkiä tuomassa haastetta ja Jorvin kohdalta lähtikin viimeiset nousut. Sinne asti matkasta oltiin nautiskeltu ja tästä olikin upeaa antaa itselle lupa loppukiriin ja ottaa itsestä kaikki irti. Paksureitinen kanssapolkijani olisi minut kevyesti jättänyt Jorvin mäkiä nousemaan, mutta kohteliaasti odotteli ylhäällä ja sitten mentiin. Loppu poljettiin niin kovaa kuin lähti, ehkä aavistus liian aikasin pinkaisin itse matkaan, reisissä alkoi poltella ja mietin mahdanko pysyä mieheni mukana…Ihan kuin eräs vanhempi herrasmies olisi lukenut ajatukseni ja hän polkaisi vierelleni ja hymyillen huikkasi ”lähde mukkaan”. Siinä koetin sitten pysytellä viimeiset metrit maaliin saakka. Ihan huikea kokemus! Aika meillä oli 3t 40min. joten alitin huimasti oman tavoitteeni ja jopa mieheni ihanneajan. Mieheni kärsi hieman ajallisesti kanssani polkemisesta, mutta kaikki ymmärtävät kun hän selittää polkeneen vaimonsa kanssa :) Ja naisten tuloksia kun katsoo, niin tuolla ajalla pääsi sijalle 15! Kaiken lisäksi ihan mieletöntä laatuaikaa yhdessä, teamimme toimi todella hyvin tänään.
Naisia mukana oli 116, eli kyllä me naiset taidamme hieman kannustusta tarvita! Polkemassa oli mukana mieheni kaveri vaimonsa kanssa, jolle oli viikkoa aiemmin ostettu maantiepyörä! Kyseessä on kylläkin liikuntaa harrastava hyväkuntoinen nainen, mutta silti ihan mahtava suoritus! Naisetkin varmasti uskaltautuvat mukaan, kun te miehet vain vähän rohkaisette. Laji sopii yhtä hyvin naisille kuin miehille, eikä maantiepyörällä ajaminen ole sen kummempaa kuin muillakaan pyörillä (paitsi hieman kivempaa). Toki siihen tarvitsee hieman varusteita; ajohousut, kengät, hyvän kypärän..Lisäksi varsinkin miehet tuntuvat tarvitsevat paljon erilaisia mittareita :) Kuntoiluna aivan upea laji, saa nauttia maisemista ja suomen kauniista kesästä. Pyöräily kehittää kestävyyskuntoa ja jalkalihakset vahvistuvat itsestään, lisäksi toki tarvitset vahvan keskivartalon.
Suuri kiitos tapahtuman järjestäjille hienosta tapahtumasta ja on tietenkin upeaa että ihmiset lähtevät rohkeasti mukaan!
TE ARVON PYÖRÄILIJÄT, jotka haaveilette osallistuvanne pyöräilytapahtumaan. Nyt on tarjolla mahdollisuus ottaa tavoitteeksi TOUR DE HELSINKI 140km, aikaa noin 12 viikkoa. Meillä on upea tiimi tsemppaassa, kannustamassa ja auttamassa sinua! Probike, Feelgood Trainers sekä Uudenmaan pyöräilijät järjästävät kurssin, jonka tavoitteena on valmentaa sinut huippukuntoon syyskuun alussa ajettavaan TOUR DE HELSINKIIN!